Ta bira hit gi i Biblia-ta på'go na egga'an para i bente siete na kapitulu gi as Mateo. Manmatto hit gi un seksion ginen i bersikulo 27 asta 44, un seksion ni' para ta diskuti gi este na simåna yan gi i mamaila' na simåna annai ta eksamina i finatai i Saina as Jesukristo. Meggai na såkkan maloffan, ha tuge' si Frederic Farrar i Lina'la' i Kristo. Ya gi i tinige'-ña put i Lina'la' i Kristo, guaha un seksion ni' malago' yu' bai hu taitai para hamyo komu setting para i tiningo'-ta put i tinige' gi me'na-ta.
“I finatai ni' ma'atkila gi kilu'us parehu ha' ha na'halom todu i piniti yan i finatai ni' siña ha na'fanlamen yan na'ma'å'ñao. I lina'la', i piniti, i mina'å'ñao, i ha'åni, i tairespetu, i chetnot, i tetanus, i mina'å'ñao, i pupbleko na pinadesi, i långhet na piniti, i mina'å'ñao i antisipasion, i pineddong i ti ma'a'atan na chetnot siha, todu este siha siña ma sodda' asta i punto ni' siña ma sodda' todu, lao todu manma'å'ñao gi i punto ni' para u na'i i taotao ni' ha na'fanlamen i taotao. I posision ni' ti naturåt ha na'fanlamen kada mobimiento. I chetnot siha ni' manma'a'ñao nu i piniti. haga', ya mientras kada na klasin chinatsaga sigi ha' dumiminuyi, guaha ha' na'ma'å'ñao na piniti ni' gof åpmam yan gof åpmam. Ya todu este na komplikasion fisikåt siha ha na'fanhuyong un eksisio yan inañao gi halom-mu ni' ha na'fanhuyong i prospekton i finatai mismo, i finatai, i ti ma tungo' na enimigu ni' i taotao ha na'fanmanhasso i mas na'magof na lina'la'-ña.
Un kosa klaru ginen i sinangan Ferrar yan i ta tungo' put i ma'atkila gi kilu'os ya este: Na gi i ma'atkila un taotao, taya' na'ma'å'ñao put i finatai ni' åpmam yan sin piniti. Taya' na'ma'å'ñao put i ma'a'atan i dignidad taotao. I oppan-ña. I manma'gås-ta ma sodda' un piniti ni' gof na'ma'åse' ni' mas takhilo' ki hafa na disision para i finatai ni' ha inventåyi i taotao. Ya taiguini i piniti ni' ha sodda' i Sainan-ta as Jesukristo para hita – para hita.
I finatai-ña si Kristo gi kilu'os, ta tungo', i finakpo' i historian i rinikohin taotao. In tingo' este. Guiya i punton i minalago' Yu'os para i satbasion. Todu ha kulmina gi i kilu'os anai i Saina ha chule' i isao i tano' ya put este na rason ha na'i satbasion todu i manmanhongge. Ya gi un manera, i kilu'os pues i finakpo' i planon Yu'os, ya ha na'fanli'e' i grasia yan i mina'ase' yan i minaolek yan i minaolek yan i guinaiyan Yu'os ni' taya' otro na asunto gi i historian-ña. I mas takhilo' na manifes- tasion i guinaiya yan i grasian Yu'os ma li'e' gi i kilu'os. Pues siña ta fanhånao para un tinige' put i kilu'os ya ta na'i todu i hinasso-ta put i ha na'fanhuyong si Yu'os put i guinaiya yan i grasia gi i kilu'os. Hu li'e' na este, gi i mas takhilo' na påtte, i intension i ebanghelion Juan. Yanggen ha tuge' si Juan put i kilu'os, ginen i punton Yu'os ha'. Ha fa'nu'i na este i kumple i prufesiha, na este i planon Yu'os gi i chalan yan i planon Yu'os gi i tiempo. Ya ta atan i ebanghelion Juan ya ta taitai i tinige' put i ma'atkila, ya ta na'fanmanman hit put i minagof yan i grasia yan i guinaiyan Yu'os gi i finatai Jesukristo.
Lao ti este i intension-ña si Matthew. Si Matthew ha a'atan i kilu'os ginen i otro na punton lini'e'. Si Mateo ha deskånsa i pineddong ti ginen i punton i minaolek Yu'os lao ginen i punton i tailayi na taotao siha. Ya i tinige'-ña si Mateo put taimanu na manmala'et i taotao siha yan taimanu na i finatai Jesukristo ha na'fanli'e' i tailayi na korason taotao. Ya bai hu sangani hao na taimanu ha' i finatai Jesukristo gi un banda i mas takhilo' na ribilasion put i guinaiya yan i grasian Yu'os, gi otro banda guiya i mas takhilo' yan supremo na ribilasion put i linachi yan i tailayi na korason taotao. Pues guaha dos na minagahet ni' mankontrariu ni' ma na'huyong gi este na un asunto. Pues taiguini ha' gi i Acts kapitulu 2, annai ha pruklåma si Pedro gi Pentecostes, ilek-ña na si Yu'os ha na'setbe este lao hamyo ni' manmala na kannai en na'fanhuyong.
Ya yanggen ta atan i ebanghelion Mateo, ti ta li'e' i pineddong ginen i grasian yan guinaiyan Yu'os lao ta li'e' ginen i linachi yan i tailayi na taotao. Ti siña ma'apasi i taihinekog-ña. Ya yanggen guaha lugat anai ma li'e' i prufesiha yan i sinangan Jeremiah 17:9, anai ilek-ña, "I korason i taotao mas dikiki' ki todu i kosas siha yan gof baba," gaige guini gi este na lugat. Guiya este i mas takhilo' na prubasion put i minagahet put ayu na sinangan.
På'go ti taimanu ha' na ti ha li'e' i tailayi gi lina'la'-ña si Kristo antes di este, sa' ha li'e'. I tailayi ha prokura para u punu' Gui' gi i mafañågu-ña. Ha prokura na u na'fanlamen i fina'nå'guen-ña. Ha prokura para u na'para i milagro-ña siha. Gi i uttemo, i tailayi ha na'siguru i kondenasion-ña para i finatai ni' ha båtga todu i estao hustisia gi i mundon ManHudihos yan Gentiles. I tailayi esta ha traiduti Gui'.
Sermon: Malago' yu' na en fanmatto komo famagu'on gi i tano' på'go na tiempo ya en gogo'te i lina'la'
Introduksion Filipos i uttimo na katta as Pablo para i Gima'Yu'us. Ha tuge' este ginen i mapresu-ña giya Roma. Gi Filipenses 2:6-11, ta hungok si San Pablo annai ha tutuhon i kanta-ña. Ha na'annok lokkue' ayu na tinige' i "Himnon Filipos." Si Pablo ha agang i taotao Filipos para u fanma'å'ñao nu i otro, para u fanma'å'ñao nu i otro gi i lina'la'-ñiha. Mamatki ya ha sangan gi hinasso-a, "Malago' yu' un ilustrasion pot este," ya ilek-a, "Hasso si Jesukristo." Pues ha tutuhon un kanta. Ilek-a, "Si Jesukristo ni gaige gi forma Yuos, i mismo essiensian Yuos, ha sangan na ti nisisariu para u gogo'te enao na parehu ya ha na'fanhuyong maisa gue', ya ha chule' gi hilo'-ña i forma, i essiensian tentago', ya ha obidiente asta i finatai, i finatai gi kilu'os." Gi i poema, un klåsen lina'la' annai humanao hao papa' para i mina'å'ñao gi i Krus. Gi as Jesukristo, si Yu'os mismo, i Lahi-ña, ha chule' i puesto-ña komo tentago', ya ha na'fanhuyong gui' ya måtto gi kilu'os. Pues, si Yu'os Tata ha na'fanmetgot si Jesukristo. Si Jesukristo i na'an ni' mas takkilo' ki todu i na'an siha, ya gi na'an Jesus, todu i addeng u fanma'a'ñao, gi langet yan gi tano' yan gi papa' i tano', ya todu i hila' u fanma'a'ñao na si Jesukristo i Saina para i minaolek as Yu'os, i Tata. Este na himno ha sangan put i guinaiyan Yu'os ni' ma li'e' komo un asunto ni' masusedi. Gi i nuebu na testamento, i guinaiya ti un idea, i guinaiya ti un teoria, i guinaiya un supremu na asunto. Este i masusedi gi i Krus. Anai ha identifika si Jesukristo yan hita ya ha na'suha i fuetsan i isao-ta, ha na'suha i fuetsan i finatai mismo ni' ha chule', yan ha na'suha i fuetsan i anite. Ya este na asunto masusedi gi i kilu'os, ya este ha a'atan si Pablo giya hita gi ayu na himno. Hafa i sigiente? Hafa i sigiente? Este siha i palabras ni' sigi ha'. (Taitai Filipos 2:12-13) Bai hu na'tungo' hao put unos kuantos na palabras gi ayu na sinangan ni' maninteresante. Ha tutuhon ilek-ña, ''Taimanu ha' na in osge' yu' yanggen gaige yu', på'go osge' yu' yanggen taya' yu'," ti gaige gui' giya siha, på'go gaige gui' gi i prison giya Roma. Bai hu sangani hao put i palabra "osge'." I fino' "obey" ti maolek yan ti maolek yanggen ta hungok i fino' Engles "obey." I fino' ni' ma'usa guini ni' ha translada i RSV "obey" gi fino' Griego i fino' "listen." Ekungok. ya mas ya-hu este sa' ha na'fanlå'la' i linala'-mu. Ya ilek-ña, "Taimanu ha' na un ekungok yu' anai gaige yu' giya hamyo, achokka' taya' yu', un ekungok yu'." Na'manman na i palabra ni' ma translada "obey" gi fino' Hebreu parehu ha', este lokkue' i palabra para "ekungok." I maolek na fino' Hebreu shema.Gi Deuteronomy 5, guaha un sinangan ni' ha tutuhon i sagradu na setbisio gi i sinagoga. "Ekungok, 0 Israel, unu ha' na Yu'os para un adora, unu ha' na Yu'os ya taya' otro na Yu'os antes di hagu." I tutuhon i Dies na Tinago', yan shema. Gi magåhet, i manaina, annai ha sangani si Pablo i famagu'on-ta lalåhi yan famalao'an, "Famagu'on, fanma'å'ñao nu i manainan-miyu," gi magåhet, ha usa i mismo na palabra. "Famagu'on, ekungok i manainan-miyu." Mas ya-hu ayu. Ha na'siguru na guaha posipble na inayek, lokkue'. "Ekungok i manainan-mu, ekungok siha." yan, manaina, este i mas maolek na palabra para un sangani. Cha'-mu umalok, "Obidiente yu'." Sangan, "Ekungok yu'." Mas maolek ayu, sa' ha implika i lina'la' i taotao ni' ha hungok hao. Ha implika i integridat-ñiha. Ha implika lokkue' na guaha dinanña' yan guaha relasion. Cho'gue Gi I Hinengge-mu Si Pablo ha kontinua ilek-ña, gi un sinangan ni' gof ma tungo', "Cho'gue i satbasion-miyu yan mina'å'ñao yan mina'å'ñao, sa' si Yu'os ha cho'cho'gue gi halom-miyu, para en malago' yan para en cho'gue i maolek na disision-ña." Guaha un kosas para bai hu li'e' hamyo ya guiya i otden i fino' CHamoru. Un tungo' na diferentes i lengguåhi siha, todu i lengguåhi siha gi i tano'. I diferensia siha guaha dañkulu na inafekta gi taimanu un komprende i sinangan. Bai hu na'i hao un ehemplo. Gi fino' Aleman, i verbu gi i sinangan gaige gi i uttemo enlugåt di i tutuhon i sinangan. Guaha na'magof na inafekta gi i fino' CHamoru. Ha na'i i fino' CHamoru un fino' ni' gof presisu. Ti na'manman na este i fino' i sientifiku siha, sa' put i presisu sa' put i unu na kuriosidåt lingguåhi na i verbu gaige gi i uttemo na sinangan. Bai hu na'i hao un ehemplo. Yanggen un na'hanao i lahi-mu pat i lahi-mu palao'an, pat i nanå-mu, pat i asaguå-mu, pat i asaguå-mu, para i tienda para u fanmama'tinas; este na sinangan gi fino' CHamoru, "Para i tienda, pan, leche, taya' kosas ni' malago'-mu, hanao!" Atan i verbu gi i uttemo. Un tuge' este na lista maolek, espesiåtmente i "no impulse items" na påtte. Gi uttimo, un hungok i verbu, "hanao." Hunggan, taiguini i hinasso-ña i siensia. fine'nina un na'guaha todu i dañu, pues gi uttimo i verbu. "Hanao!" På'go, diferentes i fino' Engles. I verbu siha gi fino' Engles, gi i mas takhilo', manma'pos. yan guaha bentaha-ña. Ha fa’tinas i lengguahi-ta un’ high-action lengguahi. Lao guaha difekto-ña. Put hemplo, ilek-mu, "Honey, bai hu hanao para i tienda, malago' hao?" Ya pues esta yo fuera de la puerta. Li'e? Sa' hu hungok i verbu aksion.